Viime perjantaina kävin markkinoilla ja otin Nemon mukaan jotta se saisi vähän sosiaalistusta. Olin erittäin positiivisesti yllättynyt herran käytöksestä, hienosti meni! Vähän jänskätti se väenpaljous mutta urheasti seurasi perässäni tungoksessa. Neljännelle koiralle ei jaksanut enää rähjätä ;D Kärsivällisesti jaksoi myös kulkea perässäni kojulta toiselle. Lapset pitivät Nemosta ja koira antoi kiltisti ihmisten silittää itseään. Ja olihan siellä yksi kauppa Nemollekin, koirat saivat sieltä pari rouheluuta. Viikonloppuna aloin huolestua... Nemo ei enää leikkinyt! Ei edes lempilelu köysi jaksanut kiinnostaa. Aloin jo pelätä, onko se "aikuistunut" nyt kesän aikana niin, ettei lelut kiinnosta. Meidän piti maanantain tokoiluihin harjoitella noutoa, mutta vaikeaa se oli kun ei mikään lelu, kapulasta puhumattakaan suuhun mennyt. Treenit menivät huonosti, luoksetulo oli kuin koira olisi elänyt puoli vuotta vattupuskassa (ei kai kahden viikon tokotauko voi aiheuttaa sellaista?). Otin treeneihin sekä köyden että kapulan mukaan, ei mitään. Nemo oli kuin olisi huumeita vetänyt; seisoi vain, tuijotti ja häntä heilui, ei edes rähjännyt Kossulle! (Mikä oli paras asia koko illassa :)) Kävelimme yhdessä Viivin kanssa kentältä pois, koirat molemmat löysällä hihnalla eikö kumpikaan rähjännyt! Hienoa, hienoa =) Tänään Nemo ei koskenutkaan luuhun jota sille tarjosin. Kouluttaja ehdotti syyksi myös sitä että naapurin nartulla on alkanut juoksut. Miten vain, mutta aika masentuneelta tuo vaikuttaa, kunhan ei vain olisi kipeä... Nyt taitaa olla paras pitää pari päivää taukoa tokosta, tehdään vaan pitkiä metsälenkkejä ja jos innostuu leikkimään niin sitten hänen ehdoillaan. Piristy pian, rakas!