Ensiksi vähän kuulumisia Nitan viimeisimmistä tokotreeneistä 28.2. Paikalla oli jälleen meidän lisäksemme vain Viivi ja Rommi. Pyysin ohjaajalta ottamaan meille jonkinlaisen helpon kaavion, jossa ei olisi käännöksiä ja lähdimme molemmat koirakot tekemään yhtä aikaa. Seuraamiset sekä hihnassa että vapaana menivät hienosti, Nita on parantunut siinä huimasti! Kontakti pysyy yhä vain varmemmin ja kun lähdin nopeuttamaan vauhtia koira pysyi hyvin mukana, olen aiemmin kävellyt vähän turhan hitaasti jolloin Nitakin on hiukan epävarma, kuinka lujaa pitäisi kävellä. Käännöksiäkin tuli, ja ne menivät yllättävän hyvin kun ottaa huomioon etten ole vielä tehnyt niitä paljon ollenkaan. Täyskäännöksessä Nita vähän kummasteli, mutta hoksasi sitten miten se menikään; sitäkään ei olla tehty pitkään aikaan. Sitten jäävät liikkeet:

Paikallaolo: Perusvarmaa kuten aina, Nita napottaa paikoillaan kuin tatti ja olen tähän todella tyytyväinen. Palatessani jouduin sanomaan istu-käskyn kolmesti, mutta toisaalta olen alkanut opettaa sitä Nitalle vasta tänä talvena joten eiköhän sekin tästä.

Liikkeestä maahanmeno: Hieman hiipivästi laskeutui edelleen, näin talvella neiti vilukissaa ei oikein huvittaisi makoilla hangessa. Nopeutta tulee kuitenkin pikkuhiljaa lisää.

Liikkeestä seisominen: Otettu viimeksi joskus silloin heinäkuussa Arvajan koululla, joten olin iloisesti yllättynyt kun Nita parin haparointikerran jälkeen muisti liikkeen hienosti! :o Napakasti pysähtyy paikoilleen; palatessani koiran luokse olen edelleen jäykkä kuin kylmä kalapuikko, koska muuten Nita edistää ja istuu liian aikaisin. Tähänkin kuitenkin saatiin Merjan avustuksella korjaus.

Luoksetulo: Lähenee täydellistä edelleen. Ensimmäisellä kerralla Rommi karkasi meidän luo, joten palkkaus oli vähän vaikeaa mutta lopuilla kerroilla Nita meni tyypillisesti hienosti, tulee loistavasti eteeni ja kiepsahtaa ripeästi takaa sivulle.

Lopuksi koirat saivat leikkiä vapaana keskenään, hauskaa näytti olevan ;) Olin tosi tyytyväinen näihin treeneihin. Agilityyn palasimme eilen pitkän tauon jälkeen, kuten valmentajakin sanoi, Nita oli samanlainen kuin  viimeksikin ennen taukoa, ei mainittavaa taantumista. Into hyytyi taas välillä, mutta pitkillä suorilla vauhtia riitti hienosti! :) Saa nähdä kuinka tuo rupeaa menemään kunhan päästään taas kentälle. Nemon kanssa tavoitteena edelleen keskittyä agilityyn, suhteemme parantamiseen ja vapaanaolon oppimiseen (mikä muuten sujuu yhä vain paremmin!) :) Katsotaan mitä loppukevät ja kesä tuovat tullessaan meille... Uusia kuvia en ole vielä ladannut koneelle, lupaan koittaa laittaa kunhan kerkiän.