Kuukausikin ehti jo vaihtua, kelit vain eivät ole kovin keväiset…  Mitäpä tässä voisi sanoa, vappua vietimme kaikessa rauhassa kotona, ulos ei oikein innostanut lähteä juuri kolean sään vuoksi. Tällä viikolla tokotreenit palasivat taas takaisin omalle kentälle, viime maanantaina oli taas tuttua porukkaa koolla. Aurinko paistoi ja oli muutenkin upea sää, ja upeat oli myös treenit! Nitalla riitti niin mahtavasti intoa ja teki kaikki liikkeet aivan mahtavasti, jäi tosi hyvä mieli :) Pujotteluringissä seurautin jälleen vapaana, mahtavasti teki samoin kuin luoksetulossa kujan läpi. Paikallamakuu niinikään meni tosi hienosti, ja seuraamiset ym. samoin. Merja ihmetteli kovasti, kun Nita ei luoksetulossa hypännyt minua vasten vaan tuli nätisti eteen. Irvailuista viis, ehkä tuo koira vain on niin fiksu että on tajunnut asian ;) Otin myös pitkästä aikaa alokasluokan hyppyä, viimeksi sitä on tehty joskus… lokakuussa? Yllättävän hyvin meni, käsimerkin voi jo melkein jättää pois! Ainoa vain, että Nita tuppaa edelleen istumaan liian aikaisin, mutta eiköhän tähänkin saada korjaus. Tosi tyytyväinen olin siis taas tuohon upeaan likkaan ja koko päivään… Homma alkaa käydä mielenkiintoiseksi, meidän kisahaaveet eivät vielä ehkä olekaan lopullisesti kaatuneet! :D

Hirvi :-D

Mitähän muuta meille kuuluu… Nemon kanssa otin vähän tokoa pitkästä aikaa kotipihassa viime perjantaina, poika yllätti minut iloisesti! :o Aivan täydellistä menoa, eikä mitään havaintoa taantumisesta vaikka ei ollakaan spanun kanssa pitkään aikaan tokoiltu. Oriveden näyttely jää nyt meiltä väliin, kyytiä ei ole joten en voinut ilmoittaakaan poikaa sinne. Harmittaahan tuo mutta onneksi päästään edes Jämsänkoskelle, muuten onkin koko kesä näyttelyistä auki elokuun loppuun saakka, joten Nemo voi keskittyä kehissä loistamisen sijaan täysillä tokoon, agilityyn, melomiseen ja muihin kesän riemuihin! :)

Vielä vähän huhtikuun muistoja, Nemon leikkejä pihalla 25.4.

Normi Nemo.

Syyllinen!

Tänään vietimme äitienpäivää kotona, Nita päätti ryömiä sängyn alle ja jäi jumiin. Kävin nostamassa sänkyä jotta raukka pääsi pois, taisi olla neiti vähän nolona… Ja orava ystäväisemme pitkästä aikaa kävi lintulaudalla –kyllä, vasta tänään otettiin pois-, josta Nemo tietysti innostui mutta onneksi ei enää hyppinyt sohvalle ja ulvonut.