Tänään tuntui minusta ensimmäistä kertaa loppukesältä. Kun vaeltelin Nemon kanssa aamulenkillä metsässä –koira vapaana toki- ja viileä tuuli puhalsi, se on juuri sellainen loppukesän tuulahdus. Tai oikeastaan sellainen ilma/olo oli jo eilen. Lämmintä on kuitenkin edelleen, voisin vähän raportoida viimeisen viikon kuulumisia. Perjantaina lähdimme taas mökille yhdeksi yöksi ja lauantaina suuntasimme Valkeakoskelle Savijärven mökille.  Nemo ja Nita tapasivat ensimmäistä kertaa novascotiannoutajapennun Nallin ja kuten arvelinkin, hyvin suhtautuivat. Odotin, että Nemo olisi koko ajan pennun perään mutta sepä ei kakarasta pahemmin välittänyt, jos se tuli liian lähelle Nemo murahti että eläpä hypi silmille siinä eikä poikien välille pahemmin leikkiä syntynytkään. Nita sen sijaan innostui alun kummastelun jälkeen, ”ai, voihan tuon kanssa sittenkin leikkiä!” Ja leikkiä Nita tosiaan saikin, olin tosi tyytyväinen kuinka nätisti se oli pennun kanssa ja jaksoi riehua koko illan. Nalli viihtyikin Nitan seurassa hyvin. Koirat lähtivät jo sunnuntaina isän mukana pois, minä palasin tiistaina ja illalla käytiin Arvajan koululla taas vähän leikkimässä ja hillumassa.

Tervetuloa oikea korva nurin -kerhoon

Kaksi mielipuolta

Huiskuhäntä ja luiruhäntä laiturilla.

Ja kellään ei oo enää kivaa :--D

?

Sunnuntaina treenailtiin.

Ja Nemoakin kiinnostaa

Nätskä perusasento vaikka itse sanonkin :-)

Palkka lentää :D

Keskiviikkona oltiin ihan vaan kotona, torstaina alkoi agilitytreenit tauon jälkeen! Osanottajamäärä oli huikea, koko illan aikana neljä koiraa. Nemo oli siis jatkavissa ainoana, tehtiin mukavaa harjoitusta aita, putki, aita, aita (ulkokautta), putki, aita, aita (ulkokautta) sekä hieman soveltaen tuotakin, kuin myös ulkokaarta jossa oli rengaskin. Nemolla riitti ihanasti intoa, olin toivonutkin että se piristyisi kun se on koko viikon vaan lahnaillut, luulen että helteiden takia. Livisti tosin taas, mutta onneksi Marja oli pelastavana enkelinä jälleen paikalla ja murisi Nemon takaisin kentälle. Henskukin ihmetteli, miten welshi murisee takaisin mutta niin tuo teki, sellaista epäluuloista urinaa piti. Irvisti myös hiukan, mutta mikä tärkeintä, palasi aina luokseni kentälle ja teki töitä tosissaan. Ilma oli kuuma, joten pidettiin paljon taukoja. Hyvin siis meni, toivottavasti vaan karkailu saataisi loppumaan. Eilen se oli minulla metsässä taas vapaana, muuten nätisti mutta kerran läksi tekemään spurttikierroksen, jonka jälkeen onneksi tuli takaisin. Viikonloppuna mökillä Nemo livisti pari kertaa, ei se mihinkään lähtenyt mutta juoksenteli vain pihapiirissä antamatta kiinni. Ensimmäisellä kerralla isän huutaessa ”Nemo!” koira pysähtyi ja kutsuin luokse, se tuli heti. Toisella kertaa taas Jaakko huusi ”Nemo!” , koira pysähtyi katsomaan ja taas tuli heti kutsuessani luokse. Jännä, miehen ääni siis kiinnitti sen huomion. Henskun kanssa pohdiskeltiinkin, etten osaa olla tarpeeksi jämäkkä. Aloin siis radallakin vaatia, en enää pyytää ja tulos näkyi silmissä! Nyt siis alan jämäköityä, Nitan kanssa onkin ollut niin helppoa…  :D Seitsemältä oli taas koiran vaihto, treenasimme kolmisin Marjan ja Virin sekä Henskun ja Frankin kanssa, kivaa oli! Tehtiin mm. neljän aidan suoraa jonka päässä mutkalla oleva putki ja ideana siis että koira pujotteli aitoja ja ohjattiin takaa päin. Nita hoksasi sen hyvin, jälleen kerran takaisin päin riitti mahtavasti vauhtia ja tyttö paineli lujaa. Sitten myös pimeää kulmaa, Nita ekaa kertaa ja se haki yllättävän hyvin putkeen! Ja vauhdilla tuli ulos kun sai tulla luokseni. Hyvät treenit oli, lähdimme vielä porukalla uittamaan koiria lähelle erääseen pohjavesilampeen jonka olemassaolosta en tiennytkään, ihana paikka! Kiitos Henskulle vielä kyydistä kotiin :) Tänä aamuna Nemo oli jälleen irti lenkillä eikä lähtenyt mihinkään! Koko matkan, myös silloin kun ei ihan metsäpolulla menty ja voi kun se oli nätisti :’) Kerran lähti kovempaa vauhtia muutaman metrin päähän ja komensin jämäkästi ”tänne”, niin avot eikös se kääntynyt heti luokseni! Nyt alan vaatia sitä enkä pyytää. Viikonloppusuunnitelmia on, pitäisi revetä joka paikkaan koirien kanssa ja aikaa on rajallinen määrä ennen leiriä… Ehkä mä jotenkin sumplin taas kaiken, pyydän jo etukäteen anteeksi mikäli kaikki ei onnistu.