Perjantaina käväisimme Nitan kanssa pitkästä aikaa Emmillä! Koirilla oli heti alkuun hulabaloo pystyssä pihalla ja tulivat hyvin toimeen, Ella ei murissut enää niin paljon Nitalle eikä Emmakaan välittänyt pahemmin. Aluksi olimme jonkin aikaa sisällä, Nita tutkaili kiinnostuneena hiirten häkkiä. Sitten lähdimme lenkille cavalierpoikien kanssa ja päästimme koirat pellolle juoksemaan. Kaveruksilla oli hauskaa ja ainakin saivat energiansa purettua. Kiva päivä oli, kiitos kun saimme taas kyläillä! :)

Lauantaina lähdin vapunviettoon Hassiin ja otin Nitan mukaan, koska saatan joutua ottamaan sen kesällä muutamaksi päiväksi sinne. Tämä oli siis sellainen kuinka-Nita-käyttäytyy-ja-miten-tulevat-Milkan-kanssa-toimeen -yhden yön kokeilu. Nita ja Milka ovat tavanneet kerran aiemmin, viime viikonloppuna pikaisesti pihassa. Tällöin Milka murisi, ja kun Nita sanoi takaisin, kiipesi äkkiä Joonan syliin turvaan. Tämä kerta meni vähän... hmm, no, ei ihan huonosti mutta ei niin hyvinkään. Koirien välillä on edelleen jännitettä, Milka ei oikein tiedä miten suhtautua ja Nita ei ymmärrä, miksi toinen murisee eikä tahdo leikkiä. Illalla veimme molempia puolueettomammalle alueelle, kävelylle lenkille. Aluksi Nita lähinnä juoksenteli ja haisteli Milkan seuratessa perässä uteliaana mutta epävarmana. Tarpeeksi lähelle päästyään pieni valkoinen murahti taas, iso musta kääntyi katsomaan "anteeks mitä?" ja pieni valkoinen juoksi äkkiä karkuun. Vähän ajan päästä näytti, että ne rupeaisivat ehkä jopa leikkimään, mutta ei - Milka alkoi taas murista ja Nitahan sanoi takaisin. Milka huusi kuin syötävä, onneksi vain säikähdyksestä koska ei sille mitään käynyt. Toki molemmat säikähdimme hurjasti ja komensimme koirat irti. Loppulenkin Milka suhtautui Nitaan arkaillen mutta takaisinpäin tullessa uskaltautui jo kauemmas meistä ja lähemmäs Nitaa. Itse vain masennun herkästi noinkin pienestä joten vähän hävettää. Ilta meni hyvin, Nita oli nätisti pihassa sillä aikaa kun olimme saunassa ja nukkui kiltisti kanssamme piharakennuksessa, joskaan ei pysynyt omalla pedillä vaan kuulemma tuli aika pian viereemme... Aamulla tein virheen ja annoin Nitalle ruoan keittiössä, jossa Milkankin ruoka on. Nita ei uskaltanut hälyssä syödä heti ja palloili siinä, ja kun Milka tuli keittiöön, Nita murahti taas. Tässä tapauksessa en nähnyt, kumpi irvisti ensin mutta terrieri säikähti taas ja lähti isännän syliin turvaan. Siirsin Nitan ruokakupin Joonan huoneeseen ja uskalsi syödäkin sitten siellä.

Pellolla oli kurki.

Mitä tästä nyt osaisi sanoa, kyllähän tuo vähän harmittaa mutta koirat ovat erilaisia eivätkä kaikki tule kaikkien kanssa toimeen, se on fakta. Toivottavasti se siitä, käydään vielä varmaan pari kertaa ennen heinäkuuta opettelemassa yhteiseloa. Ja vaikkeivät tytöt leikkimään innostuisikaan, toivon että oppivat edes sietämään toisiaan samassa tilassa ilman murinoita. Katsotaan kuinka tilanne kehittyy, nartut on vähän narttuja... Muuten Nita oli oikein kiltisti, vähän epävarma tietysti uudessa paikassa mutta käyttäytyi hyvin ja suhtautui ystävällisesti pieniin lapsiinkin.

Sunnuntaina palattuani kotiin pakkasin treenikamat ja lähdin Nemon kanssa moikkaamaan Viiviä ja Rommia tavalliselle treenipaikallemme. Pojat olivat nähneet toisensa viimeksi heinäkuussa, joten Nemo yritti rähistä aluksi ja jouduin harmikseni pistämään sen kunnolla ruotuun. Onneksi Nemo on kuitenkin sen verran kovapäinen ettei se siitä paljoa välittänyt, ja treenit menivätkin ihan kivasti. Aluksi otettiin ohituksia ja sitten vuorotellen tokoa, oikein nätisti meni! Olihan se vähän ylienerginen mutta tuli sieltä nättejäkin suorituksia; perjantaiaamuna samalla kentällä Nemo teki hienosti töitä, se osaa kyllä mutta nyt tarvitaan häiriötreeniä ihan valtavasti. Tästä ei ole suunta kuin ylöspäin! Lopuksi palauteltiin vähän näyttelyravia mieleen, pitkän tauon ja tokoilun jälkeen koira meni kyllä melkoisen tokotyylillä pää ylhäällä, mutta päätin pitää nyt viikon tauon tokosta ennen Tampereen KV:tä (johon se muuten trimmattiinkin lauantaina! :)) ja treenata vain kehäjuoksua, kyllä se siitä. Treenien jälkeen teimme koirien kanssa oikein pitkän lenkin keskustan kautta Pukinvuoreen josta metsän läpi meille. Laitoin Nemon sisälle ja päästin Nitan ulos leikkimään Rommin kanssa, josta löytyy videokin Viivin ja koirien blogista (halmikoirat.blogspot.com). Oli mukava nähdä pitkästä aikaa vaikka välillä tuli luntakin, tosi vappusää... :o Kuvia en ole vielä saanut mutta odottelen niitä Viiviltä! :)

Tässä Nemosta vielä turkillinen poseerauskuva pestynä ja harjattuna ennen trimmausta.